Mannerheimintie 93, 00270 Helsinki puh 09 241 3562, ravintola(at)whitelady.fi Avoinna: ma 11-20, ti-to 11-22, pe 11-23, la 13-23, su 13-21. |
Olemme Facebookissa
White Lady hoitaa ravintolan ulkopuolella seisovaa taiteilija R. Rautalinin virta-
viivaista Pallotyttö-veistosta "huolellisen miehen tavoin". Ehdoton hoitovastuu on kirjattu vuokrasopimukseen.
White Ladyn tarina
Ravintolamme tarina alkoi 1952 Suomen Naisten Huoltosäätiö Oy:n (nyk. Lotta Svärd Säätiö) avatessa
White Lady -ravintolan Mannerheimintie 93:een.
Upea ravintola avattiin yli 200 huoneistoa käsittävän talokompleksin yhteyteen valkoisista tiilistä muurattuun lisärakennukseen.
Naisten perustama ja ylläpitämä White Lady herätti heti huomiota, ja se oli todennäköisesti ensimmäinen ns. I luokan ravintola, jonne naiset pääsivät ilman herraseuraa.
Lotta-yhdistykseltä White Lady siirtyi oopperalaulaja Timo Mustakallion omistukseen. Mustakallio luopui ravintolasta 80-luvulla siirtyessään Savonlinnan Oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi. White Ladyn liiketoimintaa jatkoi yhtiö, jossa oli mukana Timo Mustakallion poika Timo-Pekka Mustakallio, Aimo Bonden ja Matti Pulkki. Mustakallio ja Pulkki irtautuivat yhtiöstä 1995 ja White Lady siirtyi Bondenin omistukseen.
Suomen Naisten Huoltosäätiön, Mannerheimintie 93:n ja White Ladyn historiat nivoutuivat yhteen 1944 kun Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön. Säätiön tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa sodasta kärsineitä naisia ja lapsia. Säätiö kartutti varoja hankkimalla kiinteistöjä ja perustamalla liikeyrityksiä. Varoilla rakennettiin mm. Mannerheimintie 93:een Yhteistaloksi nimetty arava-asuintalo sodasta palanneille lotille sekä perheille.
Muonituksia hoitamaan perustettiin Työmaahuolto ry. Suomen Naisten Huoltosäätiössä kannettiin huolta sodan johdosta kotinsa menettäneiden lottien toimeentulosta. Maja Genetz ja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen järjestöstä, joka ottaisi hoitaakseen jälleenrakennustyömaiden muonitukset. Henkilökunnaksi palkattiin entisiä muonituslottia - täysin oppineita suurmuonitusten hoitajia.
Lisääntyvä työpaikkaruokailu siirrettiin Työmaahuolto Oy:n nimiin. Osake-enemmistön omisti Suomen Naisten Huoltosäätiö. Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti ja se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Suurin voimain koitos oli Helsingin Olympialaisten muonitus vuonna 1952, jolloin Työmaahuolto Oy perusti yhdeksän kenttäruokalaa, joissa asioi päivittäin noin 75.000 ruokailijaa.
Työmaahuolto Oy:n toiminta laajeni neuvokkaiden entisten lottien käsissä. White Lady oli yksi sen tunnetuimmista tytäryhtiöistä.
1977 Työmaahuolto Oy:n ja sen sisaryhtiöiden liikevaihto oli noin 80 miljoonaa ja työntekijöitä oli 1800. Työmaahuolto Oy noudatti omistajatahonsa ideologiaa ja avusti vuosittain lukuisia aatteellisesti lähellä olevia järjestöjä kuten sotainvalideja ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä yhdistyksiä. 1978 yritystoiminta myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle (nyk. Amica).
2004 säätiö sai uuden nimen: Lotta Svärd Säätiö. Nykysääntöjen mukaan voidaan avustaa naisten koulutusta toimintaan kriisitilanteissa sekä vaalia lotta-perinteitä.
Naisten perustama ja ylläpitämä White Lady herätti heti huomiota, ja se oli todennäköisesti ensimmäinen ns. I luokan ravintola, jonne naiset pääsivät ilman herraseuraa.
Lotta-yhdistykseltä White Lady siirtyi oopperalaulaja Timo Mustakallion omistukseen. Mustakallio luopui ravintolasta 80-luvulla siirtyessään Savonlinnan Oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi. White Ladyn liiketoimintaa jatkoi yhtiö, jossa oli mukana Timo Mustakallion poika Timo-Pekka Mustakallio, Aimo Bonden ja Matti Pulkki. Mustakallio ja Pulkki irtautuivat yhtiöstä 1995 ja White Lady siirtyi Bondenin omistukseen.
Suomen Naisten Huoltosäätiön, Mannerheimintie 93:n ja White Ladyn historiat nivoutuivat yhteen 1944 kun Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön. Säätiön tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa sodasta kärsineitä naisia ja lapsia. Säätiö kartutti varoja hankkimalla kiinteistöjä ja perustamalla liikeyrityksiä. Varoilla rakennettiin mm. Mannerheimintie 93:een Yhteistaloksi nimetty arava-asuintalo sodasta palanneille lotille sekä perheille.
Muonituksia hoitamaan perustettiin Työmaahuolto ry. Suomen Naisten Huoltosäätiössä kannettiin huolta sodan johdosta kotinsa menettäneiden lottien toimeentulosta. Maja Genetz ja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen järjestöstä, joka ottaisi hoitaakseen jälleenrakennustyömaiden muonitukset. Henkilökunnaksi palkattiin entisiä muonituslottia - täysin oppineita suurmuonitusten hoitajia.
Lisääntyvä työpaikkaruokailu siirrettiin Työmaahuolto Oy:n nimiin. Osake-enemmistön omisti Suomen Naisten Huoltosäätiö. Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti ja se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Suurin voimain koitos oli Helsingin Olympialaisten muonitus vuonna 1952, jolloin Työmaahuolto Oy perusti yhdeksän kenttäruokalaa, joissa asioi päivittäin noin 75.000 ruokailijaa.
Työmaahuolto Oy:n toiminta laajeni neuvokkaiden entisten lottien käsissä. White Lady oli yksi sen tunnetuimmista tytäryhtiöistä.
1977 Työmaahuolto Oy:n ja sen sisaryhtiöiden liikevaihto oli noin 80 miljoonaa ja työntekijöitä oli 1800. Työmaahuolto Oy noudatti omistajatahonsa ideologiaa ja avusti vuosittain lukuisia aatteellisesti lähellä olevia järjestöjä kuten sotainvalideja ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä yhdistyksiä. 1978 yritystoiminta myytiin Oy Fazer Catering Ab:lle (nyk. Amica).
2004 säätiö sai uuden nimen: Lotta Svärd Säätiö. Nykysääntöjen mukaan voidaan avustaa naisten koulutusta toimintaan kriisitilanteissa sekä vaalia lotta-perinteitä.
LÄHDE: Kleemola Irja: Suomen Naisten Huoltosäätiö 1944-1994. SNHS 1994.
